keskiviikko 6. helmikuuta 2008

Prosessineuloja tikuttaa

Aikamoinen prosessi! Tämä on just sitä, kun ihminen ei osaa lopettaa. Olisihan tässä näitä vaihtoehtoisia lopettamisvuosilukuja ollut. Mutta nyt alkaa loppu häämöttää, nyyh.

Aloitin tämän shakkipuseron (muistaakseni) vuonna 1986. Saattoi olla myös 1987. Tai 1985. Vietin silloin remuisaa ja monin tavoin, nyt kun jälkeenpäin ajattelen, huoletonta opiskelijaelämää. Maailman värit olivat silloin musta, valkoinen, harmaa ja punainen: Opiskelijayksiön sängynpeitteessä ja tyynyissä mustaa; verhoissa lisäksi harmaata ja punaista. Ja sitten se punainen lepakkotuoli, joka nykyään nitisee kesäkotimme olohuoneessa, edelleen punaisena. Mutta huolettomuus kostautuu, näemmä: projektit venyvät.


Keskeneräinen neule on kiertänyt ympäri maailmaa reikäisessä ja nuhjaantuneessa muovikassissa. Yhden talven se vietti omakotitalon takaovella kärsien siellä Pohjois-Suomen paahteet ja pakkaset. Mutta luulenpa, että se valmistuu pian… Tavoitteita pitää ihmisellä olla.


Huom! Kuten kuvasta näkyy, kylpy odottaa maailmanmatkaajaa - sen verran rähjäännytty on.

8 kommenttia:

Maritta kirjoitti...

Ihana kuulla, että neulojillakin on tälläisiä "useamman vuoden kestäviä" projekteja. Tilkkuilijoilla niitä, kun on useampiakin yhtä aikaa hautumassa:)

Maritta kirjoitti...

HIENOA!!!!! Jotta tilkkuilurintamallakin tapahtuu, jos joudut tablettisi ompelemaan pitääksesi pesukoneen kunnossa :)

Palaga kirjoitti...

Projekteissa kyllä löytyy ja vuodet vilistävät ohi. Kaunis pusero on joka tapauksessa sulla tulossa.

Anonyymi kirjoitti...

Ihanan sinnikäs olet ollut kun et ole hylännut kokonaan! Projekteja ja tavoitteita pitää aina olla:)

Matleena kirjoitti...

Sisukkaasti vain projekti loppuun, siellä se kiitos seisoo! Ja tuo pöntsysi on todella kaunis, värit sen tekee.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos rohkaisusta! Neuloin kaularesorin ja pesin puseron. Noh. Rintamuksen tahrat eivät lähteneet, ja muutakin häikkää on, mutta katsotaan, käyttääkö puseroa kukaan koskaan. Purkamaan en kyllä enää ala!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana muistutus 80-luvulta! Tuli nostalginen olo :-).

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Pusero on nyt koko lailla valmis, mutta ei vielä käytössä... Laitoin sen tänään keskimmäiselle poitsukaiselleni mukaan lasketteluretkelle, mutta ei kuulemma voinut käyttää, koska "oli niin kuuma". Mitä mä teen?!

PS. Tämä Keskimmäinen tuntuu ilmestyvän blogiini tämän tästä; on niin aktiivinen joka suhteessa.