Huomisiltana tämä talo on tyhjennetty meistä: meidän tavaroista, muistoista ja monenlaisista tapahtumista kahdeksan vuoden aikana. Tässä talossa on naurettu ja itketty, unelmoitu ja suunniteltu, riidelty ja leikitty. (Nyt itken.) Ehkä tänne kuitenkin jää jotakin meistä - jonkinlainen näkymätön jälki. Näkyviä ainakin on, sen olen huomannut pakatessani. Esimerkiksi tietokonehuoneen parketin ovat pojat jyystäneet melkein kuopalle työtuolin alta! Olen jo viikkojen ajan hyvästellyt tuttavia liikkuessani kaupoissa ja muualla. En jaksa ajatella enää tätä kaupunkia enkä sen ihmisiä. Ajatukseni ovat jo matkalla pohjoiseen. Muuttoauto lähtee huomisiltana. Siivoan pari päivää ja sitten minäkin suuntaan sinne. Bloggailuun saattaa tulla pitkä tauko jo siitäkin syystä, että Sonera ei ole saanut laajakaistaverkkoaan valmiiksi Hillatien alueella. Ja enpä varmasti muutenkaan ehtisi nyt kirjoittelemaan. Siitä olen hyvilläni, että roinaa on lähtenyt hyvin kiertoon tästä pesästä. Pojille olen antanut taas yhden tärkeän ohjeen elämää varten: älä osta mitään. Jos saisin aloittaa kaiken alusta, jättäisin esimerkiksi kirjat hankkimatta - saahan niitä kirjastosta! Noin viisikymmentä laatikkoa on täytetty kirjoilla, lehdillä ja kansioilla. Pitäisiköhän joskus alkaa lukeakin? Jos totta puhutaan, luin nuorempana lähes koko ajan, mutta nykyään on elämässä niin paljon muuta tehtävää, ettei aika tahdo riittää. Mottoni tästä eteenpäin: vähemmän tavaraa, enemmän aikaa.
sunnuntai 17. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Onnistunutta muuttoa! Onhan se haikeaa, kun muuttaa sellaisesta asunnosta ja paikkakunnalta, jossa on pitkään asunut. Onneksi on paljon uutta edessäkin :)
Heh, kirjojen muuttaminen on ollut minulle aina se rasittavin operaatio. Jostain syystä kirjoja on kertynyt ihan liikaa. Viime vuosina olen onneksi oppinut säännöllisesti harventamaan kirjahyllyn sisältöä tilanpuutteen takia. Jos asun joskus tilavassa talossa, voi ongelma räjähtää käsiin :D
Voimia loppurutistukseen <3!
Kiitos, Tess ja Samma, toivotuksista!
Voimia muuttoruljanssiin! Kovin on itselläni tuoreessa muistissa eikä edes vielä kokonaan ohikaan meidän neljä kuukautta sitten tapahtunut muuttomme. Me asuimme liki 19 vuotta edellisessä talossamme, joten monenlaista oli sielläkin ehtinyt kertyä reppuun niin aineellisesti kuin henkisestikin. Aineellista reppua yritettiin keventää, mutta vielä sitä jäi liikaa. Mutta kyllä muutto opettaa harkitsemaan uusia hankintoja entistä tarkemmin.
Lähetä kommentti