sunnuntai 16. elokuuta 2009

Näkemiin, kesä!

Tämäkin kesä alkaa jo vetää viimeisiään. Säätila on muuttunut vetiseksi, ja lämpöäkin on vain kymmenisen astetta. Kaikenkaikkiaan kesä on ollut ihan mukiinmenevä. Huonoa omaatuntoa olen kyllä potenut siitä, etten ole päivittänyt blogiani. Mitä pitempi päivitysväli, sitä vaikeammalta paluu tuntuu. Mutta tässä olen taas, ja koetan kertoa kesän kuulumiset muutaman valokuvan kera.

Alkuun laitan kuvan Kittilän kaivoksen 100 tonnin louhosautosta, jota saimme ihmetellä alkukesästä kaivoksen avoimissa ovissa. Olen kuvassa vanhimman ja nuorimman poikani kanssa antamassa vähän mittakaavaa. Avoimet ovet kiinnostivat kovasti kittiläläisiä, ja mikä ettei: sekä rikastamoon että avolouhokseen pääsi tutustumaan, ja tarjolla oli lohikeittoa ja täytekakkua hanurimusiikin säestyksellä.

Kesäkuun alussa käväisimme kiertämässä Pikku Karhunkierroksen Kuusamossa. Vanhempani juhlivat tänä vuonna pyöreitä vuosia, isä juhannuksena ja äiti marraskuussa, ja he halusivat viettää synttäreitään yhdessä patikoimalla perheen kanssa. Oli tosi mukavaa, ja kaikki jaksoivat jotoksen ihan reippaasti. Vanhin retkeilijä oli 80-vuotias ja nuorin 11. Alkukesän luonto oli vielä vähän ujona, mutta bongasin retkellä tällaisen kaunottaren, neidonkengän:


Juhannuksen vietimme kotona, koska mökkimatkamme on nykyään näännyttävän pitkä - yli 800 km! Aiempina kesinä piipahdimme mökillä viikonloppuisinkin, mutta nyt sinne kannattaa lähteä vain pitemmiksi lomiksi. Kerkesin tienata lomaa kokonaiset viisi päivää, mutta onneksi ymmärtäväinen pomoni antoi minulle lisälomaa, joten sain olla Kiärmeniemessä kolme viikkoa. Sää ei ollut niin kovin häävi, mutta ei mahdotonkaan. Arvatkaapas, mitä tein? No tietenkin neuloin, neuloin ja neuloin... Mitään en tosin saanut valmiiksi, mutta kaksi vaatekappaletta on viimeistelyjä vailla. Kipi, koetan pikapuoliin laittaa kuvia niistä.

Anoppini jäämistö jaettiin toukokuussa, ja minä sain perinnöksi rukin. Luulen, että olin salaa itseltäni haaveillut siitä, koska ilahduin kovasti nähdessäni sen mökkimme parvella. Kaikenlaista muutakin tavaraa sinne oli ilmaantunut jaon jälkeen: esimerkiksi yksi 2,5 metriä korkea massiivipuinen astiakaappi jostakin 1800-luvun lopulta. En todellakaan tiedä, minne se laitetaan. Siellä mökillä se nyt seisoo ja odottaa loppusijoituspaikkaansa.

Rukin lisäksi tuli toinen vekotin, joka on kai joku vyyhtien kerimiseen tarkoitettu laite. Sori, tunnen niin huonosti nämä vehkeet. En liioin tiedä kehräämisestä mitään, mutta joskus vielä kokeilen. Toivottavasti joku neuvoo sitten...



Toinenkin ihanuus (Lynx Lynx) löytyi Kuusamosta lomalta palatessamme. Pistäydyimme kiireesti Kuusamon suurpetokeskuksessa, jossa voi tutustua karhuihin, kettuihin, ahmoihin ja ilveksiin. Suhtauduin ennakkoon nuivasti koko keskukseen, koska en tykkää, että luontokappaleita pidetään häkissä. Sain oppaan puheesta kuitenkin käsityksen, että keskuksen eläimet ovat löytölapsia, ja siksi niiden töllistely ei niin pahasti käynyt luonnolle. Karhut olivat mahtavia, mutta ilvestä, kuten kaikkia kissaelämiä kohtaan tunnen sielujen sympatiaa.


Lomailun lisäksi olemme koettaneet maalata taloamme. On se kovaa hommaa! Ensimmäinen kerros pintamaalia on vedetty päätykolmioita lukuunottamatta, ja autotalli-varasto on saanut pohjamaalin. Tuskin jaksamme tai ehdimme enempää tänä kesänä, mutta aina tulee uusia kesiä. Huomaatteko, miten olen kesällä rentoutunut? Ei huolta huomisesta. Marjojen poimintakin on hyvällä mallilla: lakkoja (siis hilloja täkäläisittäin) saimme toistakymmentä kiloa. Mustikoita kun vielä löytyisi, niin olisin tyytyväinen. Mansikoita ja vadelmia myös ostin pakkaseen.


Lapsukaiset aloittivat koulun viikko sitten. Keskimmäinen pojuni, jolla oli viime keväänä suunnattomia koulunkäyntivaikeuksia - mieshän ei tahtonut mennä kouluun ensinkään - on aloittanut lukion silmin nähden hyvillä mielin. Silti olen koko ajan varuillani; välillä tuntuu, etten uskalla hengittääkään, ettei mikään menisi pieleen.

Syksy jo kurkistelee puiden takaa, vaikka luonto onkin vielä vihreänä ja kesäisenä. Jotakin pientä voisi vaikka alkaa opiskella, ja kuntosalilla käydä... aivan kuin joka syksy tätä ennen. Tässä viimeinen muisto kesästä 2009 eli aurinkoinen päivä Kermajärven aalloilla:
PS. Kuvia valmiista käsitöistäkin ilmestyy kyllä ennen pitkää. Lupaan ja vannon.

10 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Olipa kiva lukea kuulumisiasi! :) Näemmekö siis enään Rovaniemellä vai onko se vallan jätetty? Minäkään en nyt niin varma ole siitä Rovaniemellä pääsystä vaikka opiskelujani muuten yritän ainakin jatkaa. 25.7 syntynyt tyttäreni täyttää melko lailla päiväni, kuten varmasti tiedätkin!

Heinis kirjoitti...

Onnea, Suvi, koko perheelle! Olen niin iloinen puolestasi! Kävin blogissasi ja hämmästyin, miten Ilo on kasvanut.

Roihin en ehdi nyt, kun töitä on paljon. Katsotaan myöhemmin sitten.

teisa kirjoitti...

Kiva kuulla sinusta! Mukavaa syksyä.

MarjutJ kirjoitti...

Tervetuloa takaisin! Ja mukavasti on kesäsi tainnut sujua:)

Tess kirjoitti...

Mukava kuulla sinustakin ja kiva, kun olit jättänyt blogiini kommentin huivista. Kiitos siitä :)

Heh, hillojahan ne. Lakka on ihan jotain muuta kuin marja ;D

Mie oon kans käyny tuolla Kuusamon suurpetokeskuksessa pari vuotta sitten. Orpojahan ne karhunpennut ovat käsittääkseni olleet silloin, kun ovat sinne alunperin tulleet. Eivät pärjää luonnossa yksikseen. Saatan toki muistaa väärinkin, mutta joka tapauksessa luonnossa eivät selviäisi.

Pankin talkkari kirjoitti...

Upea ilveskuva! Suurpetokeskus oli ihan tuntematon uutuus. Pitää merkata mielenkiintoisten kohteiden listaan ja katsastaa jollain itäkairanmatkalla ü

Talon maalausta - ulkovuoren laittoa meilläkin. Mutta kyllä se kesälomapuuhasta käy, siinä kuin uinti ja pelaaminenkin ü

Samma kirjoitti...

Mahtavan kuulloinen kesä takana. Vesi nousi kielelle lakkakuvaa katsellessa. Tykkään niistä niiiin :)
Oikein ihanaa syksyn odotusta!

Matleena kirjoitti...

Onpa kiva, kun olet palannut blogistaniaan kesän jälkeen! ;) Upean hillasaaliin saitkin, niin herkullisian kuvassakin! Me saatiin vain pari kiloa, kun Kainuussa on huono hillavuosi (ainakin meidän mökkikunnassa).

kipi kirjoitti...

Kiva kuulla tai siis lukea kuulumisiasi ja että olet rentoutunut! :) Lämmin kesä ja loma tekee meille hyvää. :)
Jään odottelemaan jatkoa..

Heinis kirjoitti...

Hei kaikki! Kiitos kommenteista. Onpa kiva kuulla myös teistä!