lauantai 2. toukokuuta 2009

Uusin ystäväni

Parisen viikkoa sitten bittiavaruudessa surffaillessani eksyin Kemikaalicoctail-blogiin, jossa Noora Shingler kirjoittaa vihreästä teestä. Olen toki jo vuosikausia nauttinut vihreää teetä aamuisin ja välillä päivisinkin, mutta kiinnostuin siitä enemmän, kun työpaikkani kahvin maku ei enää miellyttänyt. Kahvista jää suuhun niin paha maku, kuin olisi tupakan tumppeja pureskellut. Kiitos, ei enää minulle! (En aio kuitenkaan absolutistiksi: hyvä kahvi maistuu kyllä.)

Tapani mukaan heittäydyin asiaan sataprosenttisesti ja tilasin pari pakettia vihreää teetä sekä pari purkkia teejauhetta suoraan Japanista. O-Cha.com toimitti tilaukseni kuudessa päivässä! Hankin saman tien pienoisen teepannun, jonka aion viedä työpaikalleni, sekä matchan valmistukseen tarvittavia pikku välineitä.



Olen nyt haistanut ja maistanut sekä silmilläni ihaillut tilaamaani Kabusecha-teetä, ja onhan se hyvää! Tuoksu on hieman kalainen; maku ei ole kovin voimakas, mutta aromikas, ja jälkimaku on ruohoinen; valmiin teen väri on hennon vaalean vihreä, oikeastaan kellertävä.



Toinen tilaamani paketti on Senchaa; avaan sen myöhemmin. Halusin myös kokeilla teepulveria eli matchaa, jota hankin kahta eri laatua. O-Cha.comin sivuilta sain tietää, että juuri matchaa käytetään japanilaisessa teeseremoniassa. Onneksi sain postipakettini mukana matchan valmistusohjeet, joten onnistuin jo toisella yrittämällä valmistamaan ihan hyvää juomaa. Ohjeen mukaan matchaa vispataan bambuvispilällä niin, että tee vaahtoutuu hieman. Ja nyt on vihreä tee vihreää!



Näiden teejuomien hieno maku ja kaunis väri piristivät minua kummasti, mutta suurin onni tuli kuitenkin siitä keskittymisestä ja hitaudesta, joka tällainen teen valmistaminen vaatii. Olen viime aikoina monella tapaa tietoisesti ja tiedostamattomasti hakenut elämääni hitautta: kotona olemista, hiljaisuutta, keskittymistä. Taitaa käydä niin, että pikkuhiljaa hihhuloidun hitaan elämän kannattajaksi ja puolestapuhujaksi.

9 kommenttia:

MarjutJ kirjoitti...

Elämä on välillä niin hektistä, että hidastumista kaipaa itse kukin.

Samma kirjoitti...

Kuullostaapa hurjalta tee-hifistely :) Mutta on ihanaa, että elämäänsä löytää asioita, joiden pariin voi rauhoittua ja asettua ihan ilman kiirettä.
Löydät mun blogista pienen jutun sulle.

Matleena kirjoitti...

Minäkin olen hakenut hidastumista ja rauhoittumista elämään jo muutamia vuosia vaikkakaan en teeseremonioittan avulla. Siis uskon sen tarpeellisuuteen ja hyvään vaikutukseen ihmiselle. :) Ainakin kauniin vihreää teetä sait aikaan, ei siinä makukaan voi olla paha.

Anonyymi kirjoitti...

Oi, vihreä tee on mun suosikki :) Mun ei pitäis kyllä lueskella tällaisia juttuja, kun hurahdan kovin helposti kaikkeen mielenkiintoisen tuntuiseen ;D

Mukavaa, kun sinäkin välillä päivität blogiasi :)

Heinis kirjoitti...

Kiitos teille kaikille kommenteista! Tuo tee-hifistely onkin hyvä termi näille touhuilleni!

Ajattelin viedä teepannun töihin, jotta sielläkin saan välillä hidastella...

WeirdRockStar kirjoitti...

Ihanan näköisiä teekuvia! Itse ostin ammoisina aikoina Tokyokanista sekä Eatzin Japanilaisesta ravintolasta japanilaiset teeni. Nämä siis olivat Helsingissä.
Eatz nyt ei enää ole mutta Tokyokan varmaankin on olemassa vielä..?

Katri kirjoitti...

Öö..kuinka pitkä kahvi(tee)tauko sulla on?? ;-)
Itsekin kyllä pidän enemmän teestä kuin kahvista, mutta taidan olla riippuvainen kahvin kofeiinista..

aurinkoista kesää! (Novitan sivuilta poikkesin)

kipi kirjoitti...

Minäkin poikkesin vähän samoissa merkeissä kuin tuo Diina. :)
Niin kovin mielelläni haluaisin jo nähdä joitakin tekemiäsi käsitöitä. :)

Hyvää kesänjatkoa! :)

Heinis kirjoitti...

Kiitos WRS, Diina ja Kipi, kommenteista! En ole jaksanut päivittää blogiani, mutta nyt kesän viime hetkillä on taas vähän enemmän energiaa. Jospa tämä tästä,kun kesämatkat ja muut riennot ovat takana ja päästään taas normaalirytmiin.

Neulomuksia on tekeillä useitakin, mutta milloin mahtavat valmistua?